Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Tervetuloa 2018

Se olisi vuoden vika päivä. 2017 on ollut hyvä vuosi.

Ollaan tehty monen monta patikkaretkeä ja tutkittu Andalucian upeaa luontoa.

Seikkailtiin kesällä kanjoneissa ja vesiputouksilla ja uitiin ihanilla rannoilla.

Nähtiin meille uusia kaupunkeja ja syötiin hyvää ruokaa.

Matkailtiin pääasiassa Andaluciassa ja on hämmästyttävää miten monimuotoinen luonto täällä on.

Kun matkasimme vajaa 300 kilometriä länteen tulimme Atlantin valtameren rannalle. Kun matkasimme saman matkan itään tulimme autiomaahan, jossa kohoaa vuoria. Kun matkasimme saman matkan pohjoiseen tulimme lumisille vuorille.

Andaluciassa on vaikka mitä! Ja tutkimattomia paikkoja meille löytyy myös tuleville vuosille.

Tänä vuonna olemme myös ahkerasti olleet mukana koiratarhan asukkien elämässä. Tänä viikonloppuna emme pääse ulkoiluttamaan karvakorvia, sillä miekkonen toipuu maailman rajuimmasta yrjötaudista.

2017 innostuin myös maalaamaan. Kiviä on tullut maalattua hurjat määrät ja nyt olen tehnyt muutaman mandalataulun. Harjoittelua jatkan ensivuonna lisää. Värien käyttäminen on ihanaa ja tekee minut onnelliseksi vaikka en koskaan tulisikaan olemaan maailman lahjakkain maalari.

2018 vuodelta odotan ihania luontoretkiä ja etenkin kesän Euroopankiertuetta.

Olkoon 2018 jokaiselle ihana ja iloinen vuosi. Hyvää uutta vuotta!

Alla muutama kuva. Eilen meillä oli tosi kesäinen ihana päivä. Varjossa 20 astetta. Pappa koirakin on ihan kevättä rinnassa jo.

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulun loppu

Meillä meni joulu rauhallisesti syöden ja leväten.

Käytiin aattona viemässä koiratarhalle ruokaa ja kävelyttämässä koiria.

On tullut syötyä aika tuhdisti ja kaikki ruuat on ollut hyviä. Tein bataattilaatikkoa, graavilohta, juustokakkua jne.. Miekkonen vastasi jouluaamun riisipuurosta ja siitä tuli hyvää.

Koiramme sai ison luun kaluttavaksi ja muitakin herkkuja.

Tänään tapaninpäivänä Espanjassa ei ole enää pyhä joten mentiin ostoksille.

Olisi ollut mukavaa ulkoilla mutta sadesää yllätti joten käytiin ostoksilla.

Ostin itselleni kokonahkaiset Espanjassa valmistetut kengät talvikaudelle.

Harvoin löytää enää Euroopassa tehtyjä vaatteita ja kenkiä.

Kaikissa on made in China tai Bangladesh tai vastaavaa. Ostan mielelläni Euroopassa tehtyä jos sitä löytyy.

Ja kengät oli vielä 30% alennuksessa!

Nykyään kengissä on tärkeintä mukavuus ja kestävyys. Kävelen todella paljon mm. työmatkoilla. Lisäksi tietysti haluan että kenkä myös miellyttää silmää. Korkoja en enää käytä. Kuljin koroilla koko nuoruuteni, mutta nyt en niitä jalkaani mielelläni laita.

Huomenna on sitten töihin paluu. Vajaa viikko enää vuotta 2017 jäljellä. Kyllä aika on juossut.

torstai 21. joulukuuta 2017

Kun tarhakoira saa vihdoin kodin

Käytiin hiljattain koiratarhalla ulkoiluttamassa koiria.

Aiotaan nyt jouluna viedä sinne ruokaa. Ei osteta lahjoja toisillemme vaan käytetään lahjarahat lahjoitukseen.

Mässeli niminen pikkuinen poikakoira oli saanut kodin. Tai siis hänen nimensä taisi olla Marshall mutta kutsuin häntä Mässeliksi.

Mässeli muutti Tanskaan ja elää siellä onnellisessa perheessä.

Myös eräs vanha musta iso uros nimeltään Bertie oli saanut kodin. Hän lähti Englantiin.

Bertie oli ollut tarhalla 5 vuotta. Viisi pitkää vuotta. Melkein itku tulee kun kuulee, että hänkin sai vihdoin onnellisen käänteen elämälleen.

Vauvoja tarhalla on edelleen. Toivottavasti niitäkin onnistaa.

Meillä on ollut tosi kauniit kelit. Vähän viileää toisinaan mutta kaunista. Ei arvaisi että eletään vuoden pimeintä aikaa.

torstai 14. joulukuuta 2017

Jaenin kaupunki ei tehnyt vaikutusta

Mentiin tänään Jaenin kaupunkiin tutustumaan.

Jaen on eräänlainen oliiviöljypääkaupunki, jota ovat hallinneet muinoin muslimivalloittajat eli maurit.

Maurit ilmeisesti käyttivät Jaenia eräänlaisena tukikohtana, josta on hyvä hyökätä Granadaan ja Cordobaan.

Sittemmin katoliset valtasivat Jaenin takaisin.

Kävimme Castillo de Santa Catalinassa joka kohoaa Jaenin yläpuolelle.

Sieltä oli hienot näköalat vuorille ja Jaenin kaupunkiin.

Linnoitukseen on mm. aateliset paenneet 1400-luvulla maassa riehuvaa ruttoa.

Kävimme myös tutustumassa Jaenin upeaan katedraalin.

Se on ulkoa ja sisältä erittäin hieno. Lisäksi katedraalissa oli kaikenlaisia salaovia ja hämyisiä käytäviä joissa oli hauska seikkailla.

Katedraalissa oli isot muistolaatat 30-luvulla sisällissodassa kommunistien toimesta murhattujen pappien muistolle.

Mitä tulee itse Jaenin kaupunkiin... Olen pitänyt kaikista kymmenistä kaupungeista missä olen Espanjassa vieraillut.

Jaenista en erityisemmin pitänyt.

En tiedä onko Jaen kokenut kovia sisällissodassa vai mistä johtuu että siellä ei ollut juurikaan vanhaa arkkitehtuuria.

Suurin osa taloista oli tuoreita 60-luvulta eteenpäin ja erittäin rumia.

Tuntui kuin olisi seikkaillut suttuisessa Helsingin Kalliossa. Ja ruuhkaa oli kaikkialla.

Ensimmäinen kaupunki mistä puuttui kauneus ja viehättävyys. Oli paljon sotkettuja seiniä ja kaaosta.

Katedraali oli äärimmäisen hieno ja linnoitus oli näkemisen arvoinen mutta muuten kaupunki ei iskenyt.

Emme löytäneet myöskään kovin viehättäviä kahviloita tai ravintoloita.

En tiedä. Jaen vaan ei ollut mun juttu. MUTTA Jaenin provinssi eli maaseutu, vuoristo, pienemmät kaupungit ovat oikeasti näkemisen arvoiset.

Jaenin provinssin vuoret ja luonnonpuistot kannattaa nähdä ja niihin ihastuu. Upeita näköaloja.

Me lähdemme huomenna ajelemaan kotia kohti etelärannikolle ja jos totta puhutaan, niin jos voisin niin jäisin vielä tänne vuoriston rauhaan.

Jos olisin varakas niin hankkisin vuorimökin täältä vuorilta. Ihanaa rauhaa ja kauneutta.

Koirakin on haistellut innoissaan luonnon hajuja ja hypellyt lumihangessa kuin nuori poikanen. Hänen mielestään viileä vuoristoilma on mukavampaa kuin etelän lämpö.

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Sierra Maginaa valloittamassa

Heräsimme taas upean kirkkaaseen päivään.

Pakkasimme talvikamat päälle ja eväät reppuun ja ajettiin vähän matkaa vuorta ylös.

Auto piti hylätä tienvarteen kun tie alkoi olla luminen ja jäinen. Meillä kun on kesärenkaat.

Lähdettiin patikoimaan ylös päin ja vitsit miten upea paikka!

Patikkaretkemme oli kauniissa winterwonderlandissa. Pilvetön taivas, pari astetta pakkasta, tyyntä ja lunta kaikkialla.

Siellä oli uskomattoman kaunista ja upeat näköalat.

Ihailtiin lumisia vuorten huippuja ja alhaalla näkyvää vihreää oliivipuulaaksoa.

Missään ei ollut muita ihmisiä. Täysin hiljaista. Linnut tosin lauloivat ja nähtiin yksi oravakin.

Vuorikauriiden ja pupujen jälkiä oli lumessa.

Upea retki kertakaikkiaan. Ja miten puhdasta ilmaa hengittää!

Malagasta on 300 kilometrin säteellä kuusi isompaa historiallista kaupunkia; Cordoba, Jaen, Cadiz, Almeria, Sevilla ja Granada. Lisäksi samalla säteellä löytyy useita pikkukyliä, vuoristoja, paratiisirantoja, luonnonpuistoja, autiomaata.. Tämä on matkailijan aarreaitta.

Ja täällä asuminen on kyllä onnenpotku! Tämä on rikas ja monipuolinen paikka elää.

Jos sattuu Andaluciaan matkustamaan, niin kantsii vuokrata auto ja lähteä täyteen ahdetulta Aurinkorannikolta ja käydä muuallakin.

Täällä on vaikka mitä ja Andalucian upeutta ei saa koettua Fuengirolan suomibaarissa.