Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 7. elokuuta 2015

Saharan hiekkaa ja mustikan kaipuu

Viime yönä kosteuden mukana oli Saharasta saapunut hiekkaa. Terassit, autot ja kaikki mitä oli ollut ulkona, oli hiekkaliejun peitossa.

Se on hassua, että Suomesta katsottuna Sahara ja Afrikka on melko kaukana, mutta täällä se on ihan tuossa. Meren takana. Lähimmillään muutama kymmenen kilometriä (Tarifan kohdalta).

Hiekkaa tulee useinkin ja se sottaa. Mutta se nyt on vaan hiekkaa ja sen voi huuhdella pois.

Tulisipa sade. Kaipaan vesisadetta ja niin kaipaa luontokin (ihme, että jotkin kasvit jaksaa vaan kukkia).

Edellisestä sateesta on kaksi kuukautta.

Sekin on asia, joka Suomessa on itsestään selvyys. Sataa usein. Ei sitä kaipaa. Se tulee ja usein epätoivottunakin.

Täällä se on kesäkaudella harvinaista herkkua.

Ei sellaisia asioita kaipaa, mitkä on aina läsnä. Minulla on ollut jonkun aikaa kova himo saada Suomalaisia mustikoita. Täällä ei ole oikeita mustikoita. Ainoastaan pensasmustikoita, eikä ne ole sama asia.

Kaipaan Suomalaisia mustikoita!

Tänään on ollut kosteaa ja kuumaa kuten eilenkin. Me koiran kanssa otimme rennosti.

Aamulla hieman joogaa ja meditointia ja sitten lehtien lueskelua ja uiskentelua. Jami haluaa tulla joogamatolle kun harjoittelen. Se makaa röhnöttää siinä vähän tielläkin.

Sen mielestä joogaava ja meditoiva mamma on jotenkin kiinnostava ja siinä lähellä on mukavaa.

Mukavaa viikonloppua!

2 kommenttia:

  1. Cesar Millania lainatakseni sulla on niin hyvää energiaa, että Jami aistii sen ja hakeutuu sun lähelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se vaistoaa mun rauhallisen läsnäolon ja tosiaan tykkää siksi olla lähellä silloin :) Koirat on herkkävaistoisia ja eläimet muutenkin kyllä huomaa "hyvät vibat" :)

      Poista