Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 18. syyskuuta 2017

Vihdoinkin kengät saapuivat

Hei mä sain mun Converset vihdoin!

Lähettisetä soitti kun olin töissä, että hän on portin takana. Sovittiin, että heittää paketin portin yli pihalle ja sain siis vihdoinkin nahkaiset Converseni.

Meillä on selkeästi syksyä ilmassa. Vaikka päivät on helteisiä niin enää ei ole niin kuuma kuin aiemmin.

Ja aamut on viileitä. Ja illat. Melkein kylmiä.

Tänä aamuna viiletin hihattomassa paidassa töihin ja alkuun oli tosi kylmä, mutta 3 kilsan pikakävely sai kyllä veren virtaamaan.

Kun kävelen, kävelen lujaa.

Ja nyt kelpaa jatkossakin kävellä kun on uudet tennarit!

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Setenil de las Bodegas - luola-asuntojen kylä

Eilinen pakettiahdistukseni sai jäädä tänään sivuun ja hurautettiin autolla Cadizin provinssin puolella olevaan pikkukaupunkiin nimeltään Setenil de las Bodegas.

Siellä on vain 2800 asukasta ja sillä on pitkä historia.

Paikka on erikoinen. Kylä on kanjonissa ja sen rinteillä.

Kanjonin pohjalla virtaa joki ja molemmin puolin on luolataloja.

Vaikea selittää mutta kuvista näette.

Luolissa on ollut asukkaita jo muinaisina aikoina.

Sittemmin Maurit asuttivat aluetta kunnes 1488 katoliset monarkit valloittivat alueet takaisin.

Nyt siellä siis on luola-asuntoja. Taloja jotka on osittain kiven sisällä. Suojassa.

Päällä on tonnikaupalla kiveä joka suorastaan roikkuu talojen kattoina ja katujen päällä.

Todella erikoinen asumisratkaisu.

Mietin vaan että kuinka on tarkastettu ettei ne kivet lohkea ja romahda. Täällä on paljon kivivyöryvaaroja vuoren rinteissä.

Ja mitenkäs maanjäristykset. Niitä on joskus.

Entäs kiveä pitkin tuleva kosteus. Eikö olisi ikävää kun talvella kylmä kosteus hiipii kiveä pitkin.

En tiedä. Ehkä ne asiat on mietitty.

Hieno paikka. Erikoinen. Vaikuttava. Outo.

Varmasti ollut suojaisa asuinpaikka muinoin. Turvassa kiven sisällä.

Talot on pieniä. Suloisia.

Söimme hyvän lounaan ravintolassa nimeltä La Tasca. Se oli osittain kiven sisällä.

Ruoka oli hyvää ja annokset oli VALTAVAT. Miekkosen härän kyljys on jättimäinen ja meikäläisen miekkakala myöskin.

Ostettiin papparaisen luolapuodista savipata. Andalucialaista käsityötä. Teemme jonkun verran pataruokaa uunissa ja meillä on iso pata mutta tämä on pienempi versio.

Sille on tarvetta ja on mukava tukea paikallisten pikkuisia puoteja ja käsityötä.

Andalucia on täynnä toinen toistaan kauniimpia ja kiinnostavampia pikkukaupunkeja ja isoja kaupunkeja. Se on rikkaus.

Espanjassa ei ehkä palvelut aina oikein toimi. Mutta tylsää ei ole. Hirveästi nähtävää ja koettavaa. Kaunista.

lauantai 16. syyskuuta 2017

Kun mikään ei toimi niinkuin pitäisi

Tämä teksti sisältää valitusta siitä miten Espanjassa ei oikein aina asiat toimi.

Aargh. Tilasin Espanjan Zalandolta kengät ja olen tässä muutamia päiviä saanut ahdistua paketin saamisesta.

Viimeiset kolme päivää olen saanut lähettifirmalta tekstiviestin, että paketti tulee tänään.

Olen odottanut kotona ja pakettia ei ole tullut.

Illalla olen katsonut paketin seurauslinkistä mikä paketin status on ja siellä on lähetin tekemä kirjaus, että ketään ei ollut kotona kun yritetty toimittaa.

Mitä pirua?

Yleensä kun tilauksia on tehty, lähetti soittaa jos hän on portin takana eikä kukaan tule avaamaan.
Minulle ei ole soitettu eikä kelloa ole soitettu.

Lähetti vaan väittää ettei ketään ole kotona.

Parasta on tietysti lähettifirman asiakaspalvelu... Olen lähettänyt kaksi sähköpostia ja yhden chattiviestin enkä ole saanut mitään vastausta.

Espanjassa on melko tyypillistä, että firmat eivät vastaa sähköposteihin.

Useat firmat jättää huomiotta asiakkaan. On kyse sitten siitä, että kysyy tuotteesta tai palvelusta niin ikinä et saa vastausta.

Itse useissa suomalaisyrityksissä työskennelleenä en käsitä tätä sillä suomalaisessa yrityksessä on aina vastattava asiakkaalle 1-3 arkipäivässä. Tämä on sääntö josta ei poiketa ja jos asiakkaan viestit jättäisi huomiotta tulisi sapiskaa.

En tiedä missä mättää? Lähettiä ei saa kiinni, lähetti ei ota yhteyttä vaan väittää käyneensä ovella ja lähettifirma ei palvele asiakasta millään lailla.

Näyttää pahasti siltä, että meikäläisen paketti jää saamatta.

Tänä aamuna taas tuli tekstari, että paketti tulee tänään. Jännää koska firma kuulemma toimittaa paketteja vaina arkisin ma-pe ja nyt on lauantai.

Joskus nämä asiat Espanjassa turhauttaa ihan hirveästi.

Okei. Onhan Suomenkin posti nykyään kuulemma mitä on ja Suomessakin on omat ongelmansa, mutta täällä meininki on välillä aivan luokatonta.

Esimerkiksi kaksi vuotta sitten erään operaattorin mies kävi valokuituasioissa ja sanoi palaavansa kahden viikon sisällä.

Mies ei ikinä palannut. Laitoimme firmaan sähköpostia. Useasti. Kukaan ei koskaan vastannut. Mihinkään.

Laitoin kerran pankkiini sähköpostia rouvalle joka pyysi olemaan sähköpostilla yhteydessä jos on kysyttävää. Tähänkään en koskaan saanut vastausta.

Asiakkaalle ei vaan voi jättää vastaamatta. Ihan oikeasti. Menettäisin työni jos toimisin samalla tavalla.

Että tälläistä.

Kai se kulttuuri vaan on niin erilainen. Välillä tuntuu ettei millään ole täällä mitään väliä. Vai onko meidät Suomessa totutettu liian hyvään.

Vaikka kuinka aina yritän ajatella, että okei, pitää ymmärtää, että täällä ei mikään ole aikataulussa niin joka kerta kuitenkin ärsyyntyy.

Työntekijät avaavat paikat myöhässä, varattu aika venyy aina yli, työmies tulee aina paikalle myöhässä, luvattu työ jääkin tekemättä...

Miekkonen vei auton yksi päivä iskareiden vaihtoon autokorjaamoon. Hoituu hoituu ukko sanoi korjaamolla. Meni tunti ja puhelin soi. "Liian vaikea työ. Ei voi tehdä". Haettiin auto pois.

Aargh. Aaargh.

Mutta toisaalta. Meillä on täällä iloisia ihmisiä. Elämän sykettä. Aurinkoa ja kaunis luonto. Hyvää ruokaa. Lämpöä. Joustavuutta.

Käytiin tänään koiratarhalla ja vietiin karvakorvia kävelylle. Ilma on raikas tänään. Alle 30 astetta.

Maanantaina palataan lomalta töihin. Olisi kiva palata töihin niissä uusissa kengissä mutta niin ei varmaan käy :D

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Järvellä polkuveneilemässä

Oltiin eilen järvellä polkuveneilemässä.

Otettiin tällä kertaa suurempi polkuvene jossa oli liukumäki ja takaosassa auringonottoalue.

Oli ihanan aurinkoinen ja helteinen päivä. Iltapäivästä lämpöä oli 37 astetta.

Vesi järvessä oli hieman viilentynyt, mutta uida uskalsi moneen otteeseen.

Löydettiin taas autio ranta johon rantauduttiin syömään eväitä.

Veden ääressä tai veden päällä lipumisessa on jotain niin rentouttavaa. Olen ehdottomasti vesi-ihminen. Vesi tekee kaikesta ihanampaa.

Tänään on helteinen päivä jälleen ja päätettiin kävellä rantaan syömään.

Jessus. Kävelyä tuli reilu 30 helteessä melkein 9 kilsaa. Aika vetelä olo.

Mutta ruoka oli ihanaa. Syötiin sardiineita grillistä ja erinomaista kalaa (Lubinaa).



maanantai 11. syyskuuta 2017

Pinkkipää rannalla

Lauantaina kotiuduttiin. Käytiin eilen leffassa kattomassa kammottava uusinta filmaus Stephen Kingin kirjaan perustuvasta 80-luvun kauhuleffasta IT.

Tänään käytiin rannalla loikoilemassa. Hassua, että tässä Välimeressä on vesi kylmempää kuin Atlantissa.

En tiedä onko tässä meidän edustalla joku syvänne, josta aina pyörähtää meille syvyyksistä kylmempää vettä.

Testasin eilen ekaa kertaa näitä muutamassa pesussa lähteviä hiusvärejä. Shokkiväreiksi niitä kai kutsutaan?

Valitsin herkullisen pinkin ja värjäsin hiusten latvat sillä.

Ne ei tosiaan kestä vedessä lillumistakaan sillä rannalla suklailun jäljiltä oli heti suurin osa väreistä liuennut pois.

Hauskoja värejä kyllä. Ja ehdottomasti testaan vielä joku kerta lilaa ja sinistä mutta tosiaan ei pysy kuin päivän pari.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Playa Manqueta on kelpo ranta

Viimeinen päivämme Cadizissa on tänään.

Huomenna ajelemme kotiin jatkamaan lomaa siellä vielä viikon ajan.

Eilen illalla oltiin rantsussa katsomassa auringonlaskua.

Siellä oli väkeä ihan kunnolla ja rantabaarissa oli livemusiikkia.

Saatiin nauttia auringonlaskusta sekä musiikista.

Tänään mentiin Playa Manquetalle löhöilemään.

Laskuvesi oli saanut kivikkoa esiin. Kivien välissä oli matalaa vettä ja snorklailin siellä välissä.

Näin paljon kaloja ja kalaparvia. Myös muutama rapunen näkyi.

Uiskentelin ja pulahtelin kunnes pelästyin. Rantahiekalla lötkyi messevän kokoinen meduusa.

Oli möykyllä kokoa hieman enemmän kuin meidän rannoilla Välimerellä. Meidän meddet on vaan noin nyrkin kokoisia.

Tämä meduusa oli huomattavasti isompi.

Kävin meduusan bongauksen jälkeen vielä kerran meressä, mutta alkoi hirvittämään, että onko niitä siellä lisääkin.

Oli muuten upea ranta. Pitkä ja leveä ja meri upea ja matalaa pitkälle.

Ihmisillä oli koiria mukana ja ne kirmaili onnellisena pitkin rantaa ja välillä aaltoihin.

Täällä Espanjassa on paljon nudisteja.

Costa del Solilla nudistit pysyvät nudisteille varatuilla rannoilla. Tulisi huutia jos olisivat täysillä turistirannoilla.

Sen sijaan mm. Cabo de Gatassa ja täällä Cadizin suunnalla missä on paljon luonnontilassa olevia rantoja vailla palveluita, on paljon alastomia auringonpalvojia sekaisin uimapukuisten kanssa.

Mikäs siinä. Ei häiritse minua.

Käytiin lounastamassa kalaa rantsun jälkeen. Olo on aika raukea kuuman päivän ja ruuan jälkeen.